Valkosipuliongelmainen esteratsu.

Tänään lädin jo melko aikaisin kotoa, ja ehdin suunnitelman mukaisesti tallille siihen aikaan, ettei siellä vielä porukkaa ollut. Kentälle oli tosin yksi ratsukko menossa, mutta pystyin silti tekemään pienen radantapaisen, korkeus 55-75cm. Se koostui oikeastaan kolmesta esteestä, joista yksi pitkällä sivulla, yksi pituushalkaisijalla ja yksi vinottain "puolikkaalla lävistäjällä". Nykyisellä tallillahan on ihan oikeaa estekalustoa, eikä enää niitä aittolppia, jotka hankimme vanhassa paikassa, joten herraa ensi alkuun vähän jännitti uudet asiat, olin nimittäin laittanut yhdeksi esteeksi portin, toisen alle valkoisia tonkkia ja kolmas oli liiloista puomeista koottu (hui kauhistus!)

Alkuverkassa Ripa oli vielä todella laiska ja veltto, mutta piristyi kun en siltä vaatinut edes kunnon muotoa, peräänannosta puhumattakaan. Pari ekaa hyppyä meni ihan päin mäntyä (osittain varmaan Ripan jännityksen ja epävarman hyppytyylin vuoksi), mutta pian sekin tajusi homman juonen ja tuli muutama todella nätti hyppy, lävistäjälläkin vaihtui laukka (tämä siis vähän vaativampi homma Ripalle, kun ei ole niin paljoa hyppinyt viime aikoina ja rataa ei meillä ollessaan ennen tätä päivää lainkaan) Viimeisenä siis mentiin kaiki estet peräkkäin ratana ja harjoiteltiin vähän tiukempia käännöksiä sekä lähestymisiä kaarevalta uralta, hienosti meni (:

Ripan liikutuksen jälkeen hyppäsin vielä pari kertaa Ripan tallikaverilla, joka kentällä oli ollut. Kyseinen hevonen kun on nuoruudessaan hypännyt isoja luokkia ja rakastaa esteitä, mutta helppo hypättävä se ei ole ja siksi sen omistaja ei sillä esteitä mene. Mutta kun kentällä nyt kerta oli tilaa ja esteet valmiina, hyppäsin minä sen selkään hetkeksi ja tein pari hyppyä, oli aika mielenkiintoinen kokemus. Ripa sai tämän aikaa odotella karsinassaan fleecekuivatusloimi yllään, hikinenhän se oli estetreenin jälkeen kun on vieläkin vähän talvikarvaa jäljellä ja oli kuitnekin aika kuuma.

Sain sitten myös vihdoin pestyä tuon otuksen (ja samalla se pesi puolestaan minut, kiitos vaan). Ripan mielestä oli hurrjan hauskaa tepastella ympäriinsä kun suihkuttelin sitä, pari kertaa se myös alkoi kuopimaan hullun lailla ja jouduin siirtämään shampooämpärin sivummalle ettei se kaatuisi.. Noin tunnin jälkeen minulla kuitenkin oli taas puhdas, mutta likomärkä hevonen, jota sitten lähdin kuivattelemaan pihalle ja samalla jätkä sai vähän syödä vihreää.

Tänään meillä ilmeni myös hienoisia ongelmia Ripan valkosipulin kanssa. Jätkähän saa kuuriluontoisesti valkosipulijauhetta vastustuskyvyn ja ötökkäkarkotuksen vuoksi, joulukuussa se sai ihan paikallisen hevoskaupan valökosipulia, mutta nyt tämä nykyinen on nettikaupasta tarjouksena ostettua, ja selvästi vahvempaa kuin edellinen. Siitä ne ongelmat sitten alkavatkin. Edellistä valkosipulia Ripa söi suoraan kädestä, tuntui suorastaan rakastavan sitä, mutta tämä nykyinen ei mene sitten millään. Olen koittanut "laimentaa" sitä vedellä ja kauralla ja yrittänyt myös sekoittaa Ripan kaikki erikoirehut yhdeksi mössöksi, jotta valkosipuli menisi muiden mukana, mutta sitä mössöä se ei edes syö lainkaan, mikä taas ei toimi, kun ne muut lisärehut (MSM ja Biotiini) olisi kuitenkin vähän tärkeämpiä.. Pattitilanne meillä siis nyt, pitää koittaa keksiä joku poppakonsti, millä tuons aisi syötettyä. Meillä on nimittäin tätä nykyistä valkosipulia vielä 2 pakettia jäljellä kun se kerta tarjouksena ostettiin, eikä niitä raaskisi poiskaan heittää..

Huomenna Ripa saa sitten vähän rennomman päivän, käyn tallilla vaan hakemassa tarvittavia asioita ja ehkä vähän taas käyn syöttelemässä vihreää, mutta istten pitääkin lähteä kaupunkiin ja mummin luokse äitienpäivälounaalle, joten paljon aikaa ei kyllä ole.